Evijärven kunnantalolla kokoonnuttiin syyskuun lopulla Ähtävänjoen kalatien merkeissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Markus Kattilakoski ja sihteerinä Heli Jutila. Kokouksessa perustettiin työryhmä, joka vie asiaa eteenpäin neuvotteluissa muun muassa Ely-keskusten kanssa.
Kalatietä edistävään työryhmään nimettiin kalastus- ja osakaskuntien, kuntien ja kalatieaktiivien edustajia.
Evijärven osakaskuntien edustajaksi valittiin Markus Kattilakoski (varalla Ari Siltanen), SLL Pohjanmaan edustajaksi Marjo Lehtisalo (Heli Hämäläinen), Över- och Nederlappfors fiskelag Kai Saviaro, Över- och Ytteresse delägarlag Sten Pettersson, Kållby-Edsevö fiskargille Henrik Sundqvist sekä Lappajärven-Vimpelin-Alajärven osakaskunnat Vesa Hyvärinen (varalla Ari Kujala).
Kuntien edustajiksi nimettiin Hanna Valo Evijärveltä, Ralf Lindfors Pedersörestä ja Jonas Österlund Larsmosta. Ryhmään toivotaan myös muiden jokivarsikuntien edustusta esimerkiksi Alajärveltä, Vimpelistä ja Lappajärveltä.
Myös Evijärven kalastusseura toimii alueella, samoin Evijärven urheilukalastajat, joita myös voisi pyytää aktiivien ryhmään. Jakelulistalle tullaan lisäämään Järviseudun kalatalousalue ja Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalue ja kansanedustajia.
Ryhmän koollekutsujana toimii Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Heli Jutila.
Erilaisia rahoituslähteitä esittelivät Heli Jutila, Päivi Kultalahti ja Markus Kattilakoski.
Heli Jutila esitteli laajasti rahoitusvaihtoehtoja, esimerkiksi Ympäristöministeriön käynnistämää vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, Helmi- ja Noste-ohjelmia, Metsäkeskusten tukimuotoja sekä Ei-tuotannollisten investointien tukea.
Vesistörahoitukseen voi tutustua kootusti sivulla https://www.rahatpintaan.fi/
Vinkkejä vesistökunnostuksiin löytyy myös sivulta https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostusverkoston-toimijat/
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on yksi verkoston toimijoista.
Päivi Kultalahti kertoi Leader-rahoituksesta ja Kala-Leaderin mahdollisuuksista. Leader Aisaparin toimialuetta ovat Alajärvi, Vimpeli, Evijärvi, Lappajärvi, Kauhava ja Lapua. Alue on nyt osa myös Kuha-Suomen Kalaleaderia, jonka kautta on mahdollisuus hakea uudenlaista rahoitusta kalastuksen edistämiseen. Kala-Leaderista lisätietoa sivulla https://kuha-suomi.fi/
Heli Hämäläinen kertoi SLL:n Vapauta Virrat -hankkeesta, jossa kohde kerrallaan kunnostetaan virtavesiä https://www.sll.fi/vapauta-virrat/. Heli Jutila toivoi, että SLL Pohjanmaan kautta saataisiin ajantasaista tietoa rahoitusmahdollisuuksista myös Ekoenergian rahaston kautta.
Ähtävänjoelle tarvitaan useita hankkeita
Kalateiden saamiseksi Ähtävänjoen vesistöön vaaditaan useita hankkeita ja vetäjätaho voi vaihtua matkan varrella. Tilanteen selvittämiseksi käydään ensin neuvottelemassa ELY-keskuksen kanssa ja tehdään mahdollinen hakemus vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, jos sieltä toiveita saada rahoitusta.
Esiin nousi mahdollisuus edetä samanaikaisesti useassa kohteessa valuma-aluetta, alhaalta ylöspäin tai toiseenkin suuntaan. Valtion ja kunnan yhteisrahoituksella on myös mahdollista edetä kalateiden toteutuksessa. Myös voimalaitosten tulee olla mukana rahoituksessa.
Hankerahoituksiin sisällytetään selvityksiä esimerkiksi kalateiden reitin happamista sulfaattimaista tai ympäristö-DNA:n hyödyntämisessä Ähtävänjoen kalakannan todentamisessa. Istutuksia tarvitaan, mutta pitkällä tähtäimellä niistä tulisi luopua perimän heikentymisen vuoksi.
Heli Jutila esitteli Ympäristö-DNAn mahdollisuuksia Ähtävänjoen kalakannan selvittämisessä ja kalateiden edistämisessä. Eläintutkimuksissa ympäristö- eli eDNA:ta on hyödynnetty jo parin vuosikymmenen ajan. Vaellussiika, lohi ja meritaimen ovat erityisen kiinnostuksen kohteena. Tutkimuksen avulla voitaisiin selvittää, nouseeko siika, meritaimen tai lohi Luodon-Öjanjärveen, Ähtävänjokeen, mitä kaloja on patojen yläpuolella ja mitkä pääsevät ohi padon.
Ähtävänjoen vesistön yläjuoksulla on ollut lohi- ja taimenjokien kunnostushankkeita jo pidemmän aikaa.
Innovatiivisia ratkaisujakin voidaan käyttää esim. https://www.merikarvialehti.fi/uutiset/art-2000009838440.html
Kari Laukkonen kertoi Lappajärven kalastosta. Kuha on tärkein saalislaji, yleisiä ovat hauki, ahven, muikku, siika ja purotaimen, joka nousee mm. Savonjokeen. Lappajärveen istutetaan vuosittain 1500 järvilohta. Savojokeen istutetaan 2000 mätimunaa ja lisäksi joessa on luonnonkanta.
Raakkuistutuksista ja kannan elvyttämisestä on hyviä uutisia. Hjulforsin ja Kokkolan laitoksilla on ”syntynyt” 50 000-100 000 raakun poikasta, jotka siirretään Ähtävänjokeen. Långforsin ja Värnumforsin voimalaitosten välisellä alueella on laajat koskialueet, jossa sekä lohi että taimen voivat lisääntyä. Esteellisyyden poistaminen on vahvistaa raakun suojelua.
Raakkupoikasia istutettiin jatkamaan kasvua Ähtävänjokeen ja samalla tarkastettii neljä vuotta joessa kasvaneet simpukat. Elossa olivat ja hyvin voivat. Kuvat lainattu Heli Hämäläisen facebookista.
KOHO – Evijärven kunnostus 