Uusia raportteja luettavaksi

Kesän 2017 kuulumisia voit lukea Evijärven hoitokalastusraportista ja Vesikasvillisuuden niittojen yhteenvedosta. Raportit löytyvät myös Selvityksiä ja kartoituksia -alasivulta.

Alasivulte ”Selvityksiä ja kartoituksia”  löytyy mm. kesän 2016 niittoraportti ja  Kaisa Kontaksen tekemä opinnäytetyö Hoitokalastustarpeen arviointi Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalla Evijärvellä. Hyvää tutkittua tietoa Evijärvestä!

Mainokset

Monenlaisia vesiensuojelurakenteita

Vaikka valuma-alueeseen nähden mahdollisimman suuri kosteikko on vesiensuojelullisesti tehokkain, vastaava vaikutus voidaan saada aikaan useasta pienemmästä rakenteesta ja toimenpiteestä: altaista, uomien parantelusta ja eroosiosuojauksista. Etenkin fosforia sitoutuu, kun hienojakoinen maa-aines ehtii laskeutua pohjaan.

korkea.jpgLaskeutusallas eli kaivamalla tai patoamalla tehty vesiallas pysäyttää ja kerää veden mukana liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta. Metsätalousojien lietekuopat pysäyttävät karkeimman pohjalla kulkevan kiintoaineksen. Peräkkäiset pohjakynnykset lisäävät uoman vesitilavuutta, hidastavat veden virtausta, vähentävät tulvia ja estävät uoman syöpymistä. Uomien ennallistaminen uppopuita ja mutkittelua lisäten, reunapensaikkoa ja vesikasvillisuutta säästäen tai istuttaen hidastaa virtausta. Kiintoainetta keräävät tulva-alueet ja laajennukset lisäävät monimuotoisuutta.

Kun vesi on saatu metsästä tai pellolta pois, sillä ei enää ole kiire

Vesiensuojelu tehostuu, kun virtaus hidastuu ja viipymä lisääntyy. Valuma-alueeksi kutsutaan aluetta, jolta vedet virtaavat vesistöön. Jos uoman valuma-alue on pienempi kuin 10 km2, kyseessä on oja tai noro, sitä suuremmat vesialueet ovat vesistöjä. Maataloustuella toteutettavan kosteikon yläpuolisella valuma-alueella peltomaata tulee olla yli 20 % pinta-alasta ja alan on kaikkineen oltava vähintään 0,5 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Yksittäisen kosteikon minimikoko on vähintään 0,05 ha ja koko rakenteen vähintään 0,30 ha. Metsäojien yhteydessä tehdään pääsääntöisesti aina kaivukatkoja, lietealtaita, pohjapatoja tai pintavalutuskenttiä vesiensuojelua varten.

Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ja Suomen Metsäkeskus maanomistajien tukena

fb.jpgMaatalouden vesiensuojelun järjestämisestä ja maanomistajien ohjaamisesta vastaa alueellinen ELY, joka mm. tuottaa maatalousalueiden valuma-aluekohtaisia yleissuunnitelmia. Suunnitelmien painopiste on luontoarvot huomioivassa vesien tilan parantamisessa. Maanomistajille, joiden alueella suunnitelmissa on merkintöjä, saavat ne tilan ympäristökohteiden kartoituksen tueksi. Metsäojitusten kunnostukset ja muut metsäluonnonhoitohankkeet rahoitetaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituksen varoista.

Kohde voi olla metsä- tai suoelinympäristön ennallistaminen tai usean tilan alueelle ulottuvan tärkeän monimuotoisuuskohteen hoito ja kunnostus tai metsäojituksesta aiheutuneiden haittojen estäminen tai korjaaminen, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi vaikutus vesien ja vesiluonnon tilaan eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle. Metsäkeskus toteuttaa KEMERA-hankkeet, maanomistajille niistä ei tule kustannuksia.

Pieniäkin vesiensuojelurakenteita on huollettava

majava.jpgVesiensuojelurakenteiden hoito ylläpitää luontoarvoja ja maisemaa sekä kiintoaineiden ja ravinteiden sitoutumista. Kosteikon ylläpitäjän on seurattava säännöllisesti mm. patopenkereen pitävyyttä ja vedensäätelylaitteiston toimintaa. Eliölajisto hyötyy avoimista rantaniityistä ja puoliavoimista vaihettumisvyöhykkeistä, joten ympäristöä laidunnetaan tai raivataan ajoittain ihmisvoimin. Pienpetopyynti ja pohjalietteen poisto sekä ajoittainen kuivatus ylläpitävät kosteikon arvokkaita ominaisuuksia. Luonnonmukaisten uomien veden virtaamaa hidastavia rakenteita, pohjapatoja ja eroosiosuojauksia huolletaan ja tulvatasanteet pidetään avoimina. Tulva-alueilta voi tarvittaessa poistaa kasvillisuutta tai sille laskeutunutta maa-ainesta, mutta uoman rantakasvillisuus säilytetään.

Aana Vainio
ympäristöasiatuntija
Kestävät kylät
Aisapari Leader

paaluo2.jpg

Alajärvi Paalijärven Paaluomanpuron Luusua.

Kosteikot kuhisevat elämää ja suojelevat vesistöjä

ljPaskolampiEevaMaijaSavola.jpg

Kosteikko Lappajärvi Paskolampi, kuva Eeva-Maija Savola.

Kosteikot ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden keskittymiä, jotka edistävät vesiensuojelua ja parantavat maisemaa. Latvavesien kosteikot tasoittavat tulvavirtaamia alajuoksulla. Kosteikoilla saadaan kiinni kiintoaines- ja fosforikuormasta jopa 70 % ja typpikuormasta yli 30 %. Kuivatusten takia Suomesta on kadonnut lukuisia kosteikkoja, samalla on kadonnut elinympäristöjä, luonnon monimuotoisuus on vähentynyt, ja kosteikkoeliöiden kannat ovat taantuneet. Usealle uhanalaiselle lintulajille kosteikko on tärkein pesimisympäristö. Ylävirran kosteikko parantaa alapuolisen vesistön tilaa ja samalla arvokalojen, rapujen ja simpukoiden elinoloja.

evivaris.jpgUusia kosteikkoja voidaan perustaa ja hävinneitä kosteikkoja tai umpeen kasvaneita vesistöjä voidaan palauttaa patoamalla tai niittämällä. Tulvaniityt ja laskeutusaltaat ovat kosteikkoja, samoin tiheään vesikasvustoon niitetyt avovesialueet. Puronotkoon tai muuhun alavaan kohtaan saadaan perustetuksi yhdellä patorakenteella kosteikko, joka veden virtausta hidastaen ja vesipinta-alaa lisäten jäljittelee majavien luomia erityisen arvokkaita kosteikkoelinympäristöjä. Jos alue on tasaista tai muutoin ei voida nostaa vedenpintaa patoamalla, kosteikkoallas ja siihen liittyvät vedenpinnan korkeutta säätelevät padot tehdään kaivamalla.

evivaris4

Kosteikko Evijärvi Varispuro, kuva Kaisa Kontas.

Kosteikkosuunnitelma kannattaa teettää kokeneella taholla

Maankäyttö voi asettaa esteitä tai rajoituksia kosteikon perustamiselle ja rakentamiseen liittyy usein lausunto- ja lupatarpeita tai toteutusehtoja. Alueellisen ELY-keskuksen kautta selvitetään alueen luontoarvot ja Natura-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle kohteelle tehdään Natura-vaikutusten esiarviointi. Lailla rauhoitetuilla muinaismuistoalueilla kaivaminen ja vedenpinnan nosto ovat kiellettyjä. Asemakaava-alueilla ja taajamissa kunnan rakennus- ja ympäristöviranomaisten kanssa selvitetään maisematyöluvan tarve sekä vesijohtojen, kaapeleiden ym. sijainnit.

Suunnittelusta alkaen tiedotetaan työvaiheista maanomistajille, ojitusyhtiöille, tiekunnille ja muille asianosaisille myös alapuolisen vesistöalueen varrella. Yhdessä asianosaisten kanssa tehtävissä maastomittauksissa määritetään turvallinen veden nostotaso ja saadaan konkreettinen näkemys vedennoston vaikutuksista. Kosteikon vaikutusalueen rajaamisella estetään tulviminen, veden nousu kulkuteille, pelloille ja salaojaputkien tasolle eli haitat yläpuolella olevien maiden kuivatukselle, rakenteille tai luonnonarvoille.

ELY-keskuksen lausuntoa varten kosteikkosuunnitelman oheen liitetään kirjalliset suostumukset asianosaisilta ja eri tahojen arvioinnit ja lausunnot. Jos vesistön vedenpintaa muutetaan, vaikka patoamalla puro, kosteikon toteuttaminen edellyttää Aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa. Jos kosteikko perustetaan vesistön ulkopuolelle esimerkiksi ojaan, asian käsittely ELY-keskuksessa saattaa riittää. Asioiden selvittämiseen kuluu aikaa, vesilain mukaisen luvan käsittelyyn saattaa kulua yli vuosi. Hätiköinti hankkeen aloittamisessakaan ei kannata, lupa-asioiden ja rahoituksen on oltava kunnossa ennen materiaalien hankkimista ja töiden aloittamista. Kun kilpailutukset, hankinnat ja urakoinnit on toteutettu laadukkaasti ja asianosaisten hyväksymän suunnitelman mukaan, maltti on yhä valttia, sillä patorakennelmien tulisi antaa painua puoli vuotta ennen kuin vesi nostetaan vähitellen tavoitekorkeuteensa.

Aana Vainio
ympäristöasiatuntija
Kestävät kylät
Aisapari Leader

ljpituj

Lappajärvi Pitujärvi, kuva Aana Vainio.

Kesän vesianalyysien tuloksia

Kesän aikana otettiin vesinäytteitä ympäri järveä yhteensä neljä kertaa, jotta järven tilasta saataisiin parempi kokonaiskuva. Vedenlaadun arviointi on perustunut tähän asti vain keskiselänteen näytteenottopisteen pitoisuuksiin, mutta Evijärven repaleisen muodon vuoksi se on kuvastanut vain läpivirtausalueen tilannetta. Lahtialueiden eroista saatiin kesän näytteenoton perusteella parempi kuva ja selkeitä eroja tulikin esille. Erojen näyttäminen toteen auttaa kunnostustoimenpiteiden kohdentamisessa ja ongelma-alueiden kartoituksessa. Myös ulkoisen kuormituksen voimakkuutta ja jakautumista arvioitiin kesän mittaan.

Kesän vesianalyysien tuloksista ja ulkoisesta kuormituksesta lisää: Vesianalyysitulosten tulkinta ja kuormitustarkastelu Evijärvellä

Monipuolista tietoa vesiasioista

yleisoEvijärven kunnostushankkeen merkeissä pidettiin Evijärven kunnantalolla tiistaina 30.8. info- ja keskustelutilaisuus, joka täytti valtuustosalin ääriä myöten. Illan järjestelyistä vastasi Aisapari ja asiantuntijoita oli useilta tahoilta. Myös yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun.

kaisa2.jpgMarko Aalto Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta kertoi Freshabit-Life -hankkeesta ja Ely-keskuksen rahoituksesta. Eeva-Kaarina Aaltonen kertoi Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry:n ja jokirahastojen toiminnasta ja Satu Järvenpää esitteli Kolmen vyyhti -hankkeen. Aana Vainio antoi neuvoja kosteikon perustamiseen ja Päivi Kultalahti kertoi Leader Aisaparista. Eeva-Maija Savola esitteli Evijärven kunnostushanketta ja Kaisa Kontas kertoi kesän aikana tehdyistä toimenpiteistä. Kaisan esityksestä sai hyvän kokonaiskuvan järven nykytilasta: KATSO VIDEO tässä linkissä.

Tutustu illan muihin aiheisiin alla olevissa linkeissä:

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry ja rahastot: PVY ja RAHASTOT 300816 Evijärvi

Freshabit Life -hanke: FRESHABIT_yleiskuvaus_Evijarvi_300816

Kolmen Vyyhti -hanke: 3VYYHTI_30.8.2016

Ely-keskuksen rahoitus:  Vesistöhankkeiden_avustaminen_2016_3008_Evijärvi

Aisaparin esittely: Vesi-iltaEvijarvi_2016

Kosteikon perustaminen: http://kosteikko.fi/kosteikon-perustaminen/

 

 

Evijärven kunnostus-hanke oli mukana yläkoululaisille ja lukiolaisille järjestetyssä vesiteemapäivässä

Torstaina 25.8 järjestettiin yläkoululaisille ja lukiolaisille Kuntalaiset kuntoon-hankkeen, Evijärven 4H:n ja opettajien kanssa yhteistyössä vesiaiheinen teemapäivä Sillankorvan leirintäalueen ympäristössä. Teemäpäivässä oli erilaisia vesiaiheisia rasteja. Evijärven kunnostus-hanke oli mukana järjestämässä päivää ja kertomassa nuorille Evijärven kunnostamisesta, sekä aiheesta yleensä.

DSC_0443

Teoriapainotteinen rasti ei ehkä ollut nuorison suosikki, mutta jospa rastilta olisi jotain korvan taakse tarttunut.

Vesikasvien niittourakka valmis

Vesikasvien niittourakka valmistui viikko sitten. Suurimmaksi osaksi niitot sujuivat suunnitelmien mukaan, mutta jonkun kerran niittoaluetta jouduttiin muokkaamaan. Suurimmat ongelmapaikat kohdattiin Kniivilänlahdella, missä vesisyvyys on matala ja kasvillisuus on monin paikoin muodostanut mättäitä, joihin niittokone ei pystynyt. Kniivilänlahdella jouduttiin tyytymään mättäiden ympäriltä niittämiseen, jotta vesi pääsisi kiertämään niiden takaa edes jonkin verran. Valitettavasti niittourakoitsija ei kerennyt niittämään yksityisten rantoja, koska Kniivilänlahden kohteet viivyttivät hitaudellaan urakan valmistumista, eikä urakoitsija ollut osannut etukäteen varata yksityisiin kohteisiin riittävästi aikaa ennakkoon alhaisen kiinnostuksen vuoksi.

DSC_0379

Koekalastukset saatiin päätökseen

Koekalastukset toteutettiin 3-13.7 ELY-keskukselta lainatuilla erityisillä koekalastus verkoilla. Verkkoja pidettiin järvessä yhteensä kuusi yötä määrän vaihdellen kerralla viidestä kuuteen verkkoa. Yhteensä ”verkkoöitä” tuli kokonaisuudessaan 32, jolla pitäisi saada muodostettua käsitys Evijärven kalakannan koostumuksesta. Tulosten kokoaminen vie jonkin aikaa, mutta tulokset tullaan julkaisemaan valmistuttuaan.

Saalis oli melko odotettavan kaltaista. Saalista tuli runsaasti, mutta ei toivottoman paljon. Keskiarvolta saalista tuli 90 kpl ja 2,2 kg /verkko, mutta vaihtelua oli verkkojen välillä oli 25-184 kpl ja 0,6-5,2 kg /verkko. Suosituimmat verkon silmäkoot olivat yksilömääriltään 12,5 ja 15,5 mm. Tavallisimmat lajit olivat ahven ja särki ja tavallisin koko 10-15 cm. Suuria ahvenia tuli yllättävän paljon, lahnoja ja haukia yllättävän vähän. Haukien vähyyden selittää niiden heikompi sattuminen ja tarttuminen verkkoon. Kokonaisuudessaan lajikirjo oli ahven, särki, kiiski, hauki, salakka, kuore (norssi), pasuri, lahna, suutari ja säyne.

Komeimmat yksilöt olivat kuvissa näkyvät suutari (1,3 kg) ja säyne (1,9 kg).

DSC_0354

Säät suosivat joinain päivinä, useimpina ei. Kiitos kaikille avustajille, jotka mahdollistitte koekalastusten toteuttamisen ja jaksoitte kalastaa keleistä huolimatta!

 

Evijärvellä toteutetaan vesikasvien niittoja heinä-elokuun vaihteessa

IMG_20160629_081134Evijärvellä tullaan toteuttamaan vesikasvien niittoja noin 45 hehtaaria koko järven alueella, poislukien Jokisuunlahden Natura-2000 alue, missä on käynnistetty laajemman valtakunnallisen Freshabit hankkeen osalta lintuveden kunnostus. Natura-alue on erittäin arvokas lintukohde, joten luontoarvojen huomioimisen johdosta alue jätetään toimenpiteiden osalta täysin Freshabit hankkeen käsiin. Freshabit hankkeen kanssa tullaan kuitenkin tekemään tiivistä yhteistyötä.

Evijärvellä kesällä 2016 toteutettavat vesikasvien niitot on suunniteltu yhdessä järven viiden vesiosakaskunnan kanssa. Alueet ollaan pyritty valitsemaan siten, että niillä olisi veden laatuun laajemminkin vaikutusta. Eri lahtien vedenlaatu on osittain hyvinkin huono ja kasvillisuuden niitoilla pyritään parantamaan veden vaihtuvuutta, mikä taas parantaa veden laatua.

Alueet ovat kasvillisuudeltaan suurelta osin ilmaversoisia eli esimerkiksi järvikaislaa ja -ruokoa, mutta myös kelluslehtisiä eli esimerkiksi lummetta ja ulpukkaa. Niittäminen tehoaa parhaiten ilmaversoisiin, mutta myös kelluslehtisten niittämisellä ollaan saatu hyviä tuloksia. Vesikasvillisuuden niittämisessä kärsivällisyys ja sinnikkyys ovat valttia, sillä yleensä vaaditaan niittämisen toistamista useampana vuotena, jotta kasvillisuus harvenee tarpeeksi pitkäaikaisten tulosten saamisen kannalta.

Niittoajankohta on valittu heinä-elokuun vaihteeseen siksi, että vain kerran kesässä niitettäessä se on niitoille paras ajankohta. Tällöin mahdollisimman suuri osa kasvissa olevista ravinteista on kasvien yläosissa ja vähemmän juuristossa, joten kerralla saadaan enemmän ravinteita pois vedestä. Myöhäinen niittoajankohta on edullinen myös linnustolle. Monilla linnuilla on poikueet kaislikon turvissa vielä pitkälle heinäkuun loppupuolelle. Näin pyritään parantamaan lintupoikueiden selviämis mahdollisuuksia.

Karttaan on merkitty tänä kesänä Evijärvellä toteutettavat vesikasvillisuuden niitot

niittoalueet_25000_selityksellä

Vesikasvillisuus pyritään kerämään hyvin pois vedestä, mutta jos joku kasvi karkaa haralta ja ajautuu omaan rantaan kannattaa se noukkia pois!

Niitot toteutetaan noin 25.7-7.8.

Jos rannanomistajat ovat kiinnostuneet niitättämään myös omaa rantaa omakustanteisesti, voi samaan urakoitsijaan olla itse yhteydessä ja sopia yksityisistä niitoista. Urakoitsija on IMH-Tekniikka Tampereelta ja he tulevat niittämään kunnan urakkaa viikoilla 30 ja 31, jonka jälkeen voivat mahdollisesti toteuttaa yksityisiä urakoita. Yksityisistäkin niitoista tulisi aina tehdä ilmoitus ELY-keskukselle, onnistuu helposti netissä linkistä:

https://anon.ahtp.fi/_layouts/FormServer.aspx?OpenIn=Browser&XsnLocation=/Lomakkeet/Ruoppausilmoitus.xsn&Source=https://anon.ahtp.fi

Lisää tietoa vesikasvien niitoista löytyy mm. osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Rantojen_kunnostus/Vesikasvien_poisto

 

Evijärven kunnostushanke sai vauhtia työntekijästä

Hanketyöntekijä Kaisa Kontas aloitti työssään 1.5. Kaisan tultua hanke on lähtenyt vauhdilla eteenpäin! Järvellä suunnitellaan tänä kesänä tehtävän vesikasvillisuuden niittoa ja koekalastuksia.

Kaisa2

Kaisa on sisävesibiologian opiskelija Helsingin yliopistosta ja työskentelee koko tulevan kesän Evijärven parissa.

Hän hoitaa hankkeeseen liittyviä käytännön asioita ja kartoittaa järven ongelmakohtia, sekä mahdollisuuksia mm. järveen tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi.

Kaisan työhuone sijaitsee kunnantalolla, mutta hänet voi nähdä kesän mittaan myös järvellä.

Kuvassa Kaisa kotipaikkansa kasvattien kanssa.

Lisää tietoa Evijärven kunnostushankkeesta voi kysyä suoraan Kaisalta puh. 0400 231790, kaisa.kontas@evijarvi.fi.

Hankkeen etenemistä voi seurata myös facebook-ryhmästä:
https://www.facebook.com/groups/697243620415562/?fref=ts